Lääkeaineallergia eli lääkeyliherkkyys voi syntyä kahdella eri tavalla, joko allergisella mekanismilla tai ei-allergisella. Reaktion voi aiheuttaa lääkkeistä mikä tahansa, mutta useimmiten siihen ovat syynä tulehduskipu-, syöpä-, mikrobi- tai epilepsialääkkeet. Oireena on yleensä ihottuma, mutta siihen voi liittyä myös kuumeilua sekä nivelkipuja. Ihottumana se muistuttaa mitä tahansa ihottumaa, joten sitä ei heti ulkonäön mukaan voi varmuudella sanoa lääkkeen aiheuttamaksi.
Lääkeaineallergia ilmenee monentyyppisenä ihottumana
Lääkeihottuma voi olla varsin monenlaisessa muodossa. Saman lääkkeen aiheuttama ihottuma voi näkyä eri ihmisillä täysin eri tavalla. Se voi olla eksanteema, nokkosihottuma, ekseema tai punajäkälä ja näiden lisäksi on muitakin mahdollisuuksia. Yleisin näistä on kuitenkin eksanteema eli rokkoihottuma. Se esiintyy yleensä laajoilla ihoalueilla ja iho on tällöin punakirjava sekä se kutiaa näiltä alueilta. Lääkityksen lopettamisen jälkeen paraneminen vie useita päiviä, joskus jopa viikkoja.
Toinen oire on nokkosihottuma, jossa voi myös olla liitännäisoireita. Niitä ovat limakalvojen tai ihon turvotus paikallisesti. Tämän aiheuttaa yleensä lääkeaineelle IgE-vasta-ainevälitteinen allergia. Näitä reaktioita aiheuttavat yleensä tulehduskipulääkkeet, röntgenvarjoaineet sekä opioidikipulääkkeet. Jos reaktio on puolestaan pseudoallerginen se ei välttämättä toistu joka kerta, kun lääkettä käyttää. Myös verenpainelääkkeisiin saattaa liittyä yliherkkyyden mahdollisuus.
Miten lääkeihottuma tutkitaan?
Lääkeaineallergia on hankala tutkittava. Jos lääkäri epäilee lääkeyliherkkyyttä, sitä voidaan tutkia ihokokeilla. Näitä voidaan tehdä ihon sisäisesti tai sitten voidaan tehdä ihopistokoe tai epukutaanitesti eli lappukoe. Joidenkin lääkeaineiden ollessa kyseessä voidaan tehdä myös IgE-vasta-aineiden määritys verestä. Jos tulos on positiivinen, niin se viittaa lääkeallergiaan. Varmin tapa on kuitenkin osoittaa lääkkeen ja herkistymisen yhteys tekemällä lääkealtistus. Tällöin potilaalle annetaan lääkettä valvotuissa olosuhteissa.
Testejä ei koskaan tehdä, jos lääkkeen epäillään aiheuttavan reaktion, joka uhkaa terveyttä. Lääkealtistus voi kestää vuorokaudesta jopa useampaan päivään. Lääkeaineallergia vaatii aina lääkityksen lopettamisen heti ja usein voidaan joutua myös turvautumaan kortisonihoitoihin joko voiteena tai tablettikuurina. Suhteellisen harvoin joudutaan lääkereaktiossa sairaalahoitoon.
Paha allerginen reaktio haittaa elämää
Onpa allerginen reaktio lääkkeen tai minkä tahansa aiheuttama, se haittaa aina elämää. Se ensinnäkin näyttää iholla pahalta muiden silmissä ja jatkuva kutina on tuo itselle epämiellyttävän olon. Silloin yleensä viihtyy mieluummin kotioloissa niin paljon kuin mahdollista. Näissä tilanteissa oloa saattaa helpottaa esimerkiksi Galaksino casino ja siellä pelaaminen. Siinä hetkessä saa ainakin hetkeksi ajatukset siirrettyä muualle eikä hetkeen mieti omaa kurjaa oloaan.
Ekseema on aina kiusallinen juuri sen vuoksi, että sen keskeisenä oireena on kutina. Se luetaan atooppisiin ihottumiin eli se on tulehduksellinen ihosairaus ja yleensä krooninen. Näitä ihosairauksia on useita, ja niillä on hyvin saman tyyppinen ulkonäkö. Iho on punainen, se hilseilee sekä on usein rikki.
Lääkeaineallergia ja sen hoito
Kun allergeeni on selvitetty, lääkäri normaalisti määrää korvaavan lääkkeen. Tilanne on ongelmallinen silloin, kun potilas tarvitsee herkkyyttä aiheuttavaa lääkettä eikä siihen voi määrätä korvaavaa tuotetta. Silloin yleensä potilaan tilanne tutkitaan tarkemmin yksikössä, joka on erikoistunut allergiatutkimuksiin. Tutkimukset käynnistetään myös silloin, jos potilaalle on kertynyt useita lääkkeitä kieltolistalle ja korvaavien lääkkeiden löytäminen on käynyt hankalaksi.
