Keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus, se on astma. Allergia puolestaan tulee, kun immuunipuolustuksessa on häiriö. Ne usein liittyvät toisiinsa, mutta tuo ensiksi mainittu voi myös olla luonteeltaan ei-allerginen. Ja silloin oireet tulevat ilman minkäänlaista herkistymistä. Kun hengitys vinkuu, yskä on jatkunut yli 2 kuukautta, henkeä ahdistaa eikä rasitusta siedä. Oireet viittaavat ehdottomasti astmaan. Ja monilla heistä on myös allergista nuhaa. Allergia poikii yskää ja nuhaa, silmien vuotamista, mahdollisia iho-oireita sekä jopa vatsavaivoja. Se on vain elimistön tapa reagoida johonkin poikkeavaan kuten erilaisiin aineisiin, vaikkapa siitepölyyn tai ruoka-aineisiin. Se on suhteellisen perinnöllistä, mutta se voi puhjeta myös pitkäaikaisen altistuksen jälkimainingeissa. Sitä pahentaa vielä ristireaktiot esimerkiksi koivuallerginen voi saada oireita omenasta.
Astma ja allergia ovat molemmat kiusallisia sairauksia jo sinällään eikä elämää yhtään helpota syksyllä ja keväällä jylläävät virukset. Siksi flunssan ehkäisy on molemmissa tapauksissa tärkeää jo ennakkoon. Ensi oireiden kohdalla on lisättävä omaa lääkitystä.
Hyvä käsihygienia on ensiarvoisen tärkeä ehkäisykeino. Käsiä pitää pestä usein. Pesun on tapahduttava saippualla ja vedellä tai desinfioimalla. Käsien puhdistamista on tehtävä, kun tulee ulkoa sisään, kun on käynyt WC:ssä sekä ruokailua ennen. Entä, jos yskittää?
Yskiminen, aivastaminen tai niistäminen on tehtävä nenäliinaan. Kasvojen alueen koskettelua on vältettävä pesemättömillä käsillä. Ja kaikkien näiden varotoimien jälkeenkin voi käydä niin, että flunssa iskee kuitenkin. Tällöin olo on varmasti entistä tukkoisempi ja silloin on syytä lisätä oman lääkityksen käyttöä edes kuuriluonteisesti. Se on myös asia, joka pitää hoitavan lääkärin kanssa käydä läpi.
Atooppinen iho elää täysin omaa elämäänsä. Se on jonkinlainen risuaita, joka saattaa läpäistä joitain aineita herkästi kuten kosteus häviää ihosta. Se myös reagoi flunssaan tai kuivaan huoneilmaan. Ja ennen kaikkea stressi pahentaa tilannetta. Iho kaipaa eniten kosteutta, joten suihkussa käyminen ja ihon puhdistaminen on tärkeää tehdä perusvoiteella. Se imeytyy yllättävän hyvin kostean ihon kautta.
Talvi on hankalaa, kun iho kuivuu. Atopian hoito on silloin entistä haasteellisempaa ja välillä tuntuu, että pitäisi uida koko päivä rasvassa, jotta iho tuntuisi edes vähän aikaa hyvältä eikä kutiaisi kuivuuden takia koko ajan. Tämä ihottuma on monimuotoinen prosessi, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat ihon tilanteeseen heikentävästi. Iho on saattanut olla koko kesän vähäoireinen, mutta talvella äityy kiusalliseksi.
Kaikkein parhaiten näistä kahdesta selviää, kun tiedostaa omahoidon merkityksen. Kun allergeeni on tunnistettu, on astma ja allergia helpompi hoitaa. Omahoidolla oppii nopeasti tunnistamaan erilaiset tilanteet ja mitkä niistä ovat normaalia. Tärkeintä on tunnistaa kaikki oireet ja sen pohjalta lääkehoito pysyy hallinnassa. Lääkityksen kohdalla ei koskaan saa hätääntyä vaan oikea inhalointitekniikka on hallittava joka tilanteessa. Aina on hyvä pitää itsensä liikkeessä eli liikunta auttaa ja siinä hengästyminen on täysin normaalia. On myös reagoitava pahentaviin tekijöihin.
Varsinkin astma, joka on tulehdussairaus, vie välillä omaa PEF -tasoa huomattavasti alaspäin. Joten oman mittarin kanssa on helppoa seurata, palautuuko tilanne jossakin vaiheessa takaisin niin sanottuun normaaliin. Pahenemisvaiheen lääkitystä on osattava säädellä oikeassa kohdassa, eikä sitä hetkeä saa odotella liian kauan. Ja kaikki pienimmätkin nuhaiset hetket on hoidettava mahdollisimman pian pois tai ainakin tilannetta on helpotettava. Sanonta tieto lisää tuskaa, ei tässä tapauksessa pidä paikkaansa.